Arjen Juhlahetkiä

 

Koska teit viimeksi jotakin, joka tekee sinut onnelliseksi? Jos muiden mieliksi tehtyä ei lasketa? Jos et muista, voi ehkä olla aika ihan konkreettisesti miettiä, mitä se voisi olla. Niin kliseiseltä, kuin kuulostaakin, muista huolehtiminen laitetaan usein etusijalle ja oma hyvinvointi tulee sitten parhaassa tapauksessa hyvänä kakkosena, joskus vielä paljon pidemmällä tärkeysjärjestyksessä. 

Älä ymmärrä väärin, muiden auttaminen, kuten vapaaehtoistyö ihmisten tai eläinten parissa, puhelinsoitto tärkeällä ihmiselle, tai jollain muulla tavalla toisten hyvän olon parantaminen, voi olla ja yleensä onkin äärimmäisen palkitsevaa ja lisää myös auttajan onnellisuutta. Mutta silloin ollaan liikkeellä toisen hyvinvointi edellä, ja oma hyvä mieli tulee ikään kuin bonuksena.

Mutta nyt tarkoitan enemmän sellaista tekemistä, jossa isoin motivaatio tulee oman onnellisuuden lisäämisestä, ja jos samalla tulee aiheuttaneeksi jollekin toisellekin hyvää mieltä, se onkin bonusta. Kirjoita paperille tai näpyttele puhelimen muistilappuihin lista asioista, joiden kuvittelisit tekevän sinut onnelliseksi. Tänä päivänä tuntuu tarpeelliselta vielä lisätä, että tekemisen tulisi olla sellaista, josta tulee hyvä mieli, vaikkei siitä saisikaan mainita sosiaalisessa mediassa…

Tässä esimerkkejä omalta listaltani random-järjestyksessä: 

  • juttu- ja silittelytuokiot koiran kanssa (mikä tahansa karvainen tai karvaton eläin käy)
  • käsityöt (jäljestä viis, tekemisen ilo on paljon tärkeämpää!)
  • gilmoren tytöt (ihan sama mitä ikävyyksiä on elämässä meneillään, gilmoren tytöt vain tekevät maailmasta aina vähän paremman)
  • kahvi (koska gilmoren tytöt)
  • aloittelijana olo (koska työkseni opetan muita)
  • pinterestin tai vielä mieluummin paperisten kauniiden lehtien selailu (hello inspiraatio sisustukseen, pukeutumiseen, ruuanlaittoon, matkusteluun, askarteluun, koirien uima-altaan rakentamiseen, jne)
  • oma joogaharjoitus (5 tai 90 minuuttia, se on täysin omaa aikaani. ellei ovikello soi. tai kenellekään tule mitään asiaa. tai koira päätä omia joogamattoani…)
  • metsäretket (klassikko)
  • kukat (kuka ei muka tykkää kukista?)
  • listojen kirjoittaminen (aivoista vapautuu kapasiteettia käyttöön, kun kaikkea ei tarvi muistaa.)

Kun juttuja on muutama listalla, mitäs sitten? Tässä käytännön case-esimerkki, jolla itse olen kätevästi yhdistänyt 3-4 edellä mainituista:

Olin halunnut kokeilla muutamia käsityöjuttuja, eikä huvittanut pelkästään selailla youtubesta opetusvideoita, vaan toivoin ihan konkreettista ohjeistusta. Mietin hetken, miksei kukaan järjestä aikuisille käsityökursseja, joissa pääsisi kokeilemaan erilaisia tekniikoita, ja joissa ei tarvitsisi kuitenkaan olla hyvä missään. Vähän niinkuin kässätunnit koulussa. Sain siis itseni kiinni ajatuksesta “miksei kukaan tee?”, ja päätin vaihtaa sen “miksen minä tekisi?”. Idea aiheeseen tuli viime toukokuussa ja saman päivänä vielä perustin Ihanaisten Kässäkerhon. Tein kässäkerholleni facebook-ryhmän ja kutsuin sinne muutamia ystäviä, joiden tiedän tykkäävän käsitöistä myös. Hauskaa oli huomata, että kaikki olivat ryhmän perustamisesta aivan innoissaan! Otimme tavoitteeksi realistisen aikataulun, järjestämme tapaamisia muutaman kuukauden välein, vuorotellen eri aiheista; ensin käytiin tekemässä makramee-amppelit, toisella kerralla ihanat boheemit kukka-asetelmat (omin pikku kätösin väsäsin tämän postauksen kukkahökötyksen), seuraavaksi on vuorossa keramiikkapaja ja sen jälkeen havukranssikurssi. Ihan huippukivaa on ollut! Minä järkkään workshopin itse valitsemastani tai ehdotetusta aiheesta, sovin ohjaavan tahon kanssa speksit, otan ilmoittautumiset vastaan ja sitten menemme porukalla innoissamme oppimaan uutta. Kässäkerhossa yhdistyy omalta hyvän mielen listaltani ilmiselvästi käsityöt, aloittelijana olo, joskus kukat, joskus kahvi, joskus kahvi korvataan viinilasillisella, eikä sekään pöllömpää ole. Nyt on jo tuleviakin aiheita niin paljon, että saatamme joutua hieman tiheentämään tapaamisia, jotta kaikkea ehditään tehdä sopivana vuodenaikana. 

Halusin mainita tuon kässäkerho-esimerkin siksi, että joskus vain jonkun pitää järjestää, että asioita tapahtuu. Useimmiten muutkin ilahtuvat, kun joku ottaa järjestämisen asiakseen ja järjestäminen on harvoin niin työlästä, kuin etukäteen siihen ryhtymisen miettiminen tuntuu. Mikset siis perustaisi kirjaklubia, treeniporukkaa, kokkailukerhoa tai lintubongausryhmää? Tai tee omaa elämäniloa lisääviä asioita itseksesi, jos porukassa oleminen ei sinua rentouta. 

On niin paljon mukavampaa huolehtia arjen velvoitteista ja muista ihmisistä, kun muistaa välillä huolehtia itsestään. Eikä pelkästään selvitä hengissä, vaan tehdä myös asioita ihan vain niiden tuoman hyvän mielen takia <3